Eilen aamulla, kun astuin ulos ovesta viemään Viiviä aamulenkille, teki mieli alkaa itkemään. Siellä satoi vettä! Jäätäviä sadepisaroita putoili taivaalta kastelemaan kaiken vieläkin märemmäksi. Olisi tehnyt mieli vaan kääntyä ympäri ja palata takaisin sisälle lämpimään. Mutta koska on viikonloppu ja Viivi paran aamulenkki oli jäänyt jo muutenkin todella myöhäiseksi, niin ei auttanut muu kuin ottaa itseä niskasta kiinni. Vaikka ei Viivikään hirveän nauttivalta näyttänyt talsiessaan vesisateessa keskellä kuraa ja harmautta. Vaikkei se koiraa niin paljon harmittanut, kuin taluttajaansa. Kyllä on vaan aurinkoa jo ikävä! Lenkki jäi ihan naurettavan lyhyeksi, mutta päästiin edes ulos talosta.
Lenkiltä palailtaessa ampaisi Pete ulko-oven eteen ruinamaan sisälle. Ei kyllä mikään ihme. Vilikin pelastettiin ulkoilmasta myöhemmin. Viivin tassut, jalat ja koko vatsanaluskin oli aivan kurassa. Ensin meinasin alkaa niitä vain pyyhkeellä ottamaan, mutta näin järkevämmäksi viedä koira suihkuun ja pestä kura pois. Varsinkin, kun Viivi on taas kurakeleillä hieman oireillut tassuistansa. Jostain googlettelin apua tähän ja silmiin osui teksti, että kura on parempi pestä pois tassuista, kun laappia se tassujen väliin pyyhkeellä. En sitten tiedä tuon paikkansa pitävyyttä, mutta katsotaan onko siitä apua.
Levottomuus alkaa näkyä jo eläimistäkin. Onhan se ymmärettävää kun ei pääse ulos liikkumaan niin ylimääräinen energia täytyy johonkin purkaa. Hevosetkin joutuivat taas jäämään talliin vesisateen vuoksi. Mukavampaahan niillä on kuivana tallissa, mutta vaaranahan on, että hevoset alkavat kehittelemään huonoja tapoja, kun joutuvat seisomaan liikaa tallissa. Kyllä nekin sitä liikettä tarvitsisi. Myös kissoilla on liika energiaa ja sitä sitten puretaan sisällä riehumalla. Juuri, kun tätä tekstiä ajattelin alkaa kirjoittamaan aiheutti eläimet vähä omaa ohjelmaa. Ensin Viivi työnsi tuolin päälle unohtuneet paperit leväälleen lattialle. Niitä kun aloin keräilemään alkoi kissat tappelemaan ja Viivi juoksi tietenkin mukaan seuramaan. Kaaos oli valmis.
Olen pahoillani, kun varmaan lisään näillä teksteillä vaan syysmasennusta muille ihmisille, mutta vaikka kuinka yrittäisin olla optimistinen niin ei tästä kelistä kyllä tule mitään hyviä puolia mieleen. Mutta kyllä me näistäkin selvitään, vaikka se mahdottomalta välillä tuntuisikin :)
