Hyvää joulua!

Mejäilyä

Vihdoin taas mejäilyä! Meillä on ollut nyt pientä taukoa mejä hommista, kun ei olla saatu verta oikein mistään. Nyt kun metsästyskausi on vihdoin alkanut ja eilen saatiin hirven verta, niin päästiin jäljestämään. Heti koulun jälkeen alettiin askartelemaan merkkejä muovipussista ja pyykkipojista, millä saatiin sitten kätevästi merkittyä puihin, missä jälki menee, että me ihmisetkin sitten se myöhemmin tiedetään. Kokeiltiin nyt Viiville vähän vanhempaa jälkeä, kun se viime kerralla osasi jäljen aika helpon oloisesti.

Ensin vedettiin jälki paalinarun ja kostetun sienen avulla metsään. Jäljestä ei kauhean pitkä tullut, mutta ei se näin aloittelijana haittaakaan. Jäljen annettiin olla metsässä kaksi tuntia, että olisi vähän haastavampi tällä kertaa.

Viivi taisi tunnistaa jo jälkiliinan, koska innostui aivan super paljon sen näkemisestä. Viivi meni jäljellä ihan hyvin, lähti heti seuraamaan hyvin jälkeä pitkin ja meni taas aika reippaaseen tahtiin. Jäljen lopussa Viivi meinasi hukata hajun ja lähti vähän harhailemaan. Lieneekö johtuvan sitten kokemattomuudesta tai aluskasvillisuuden puutteesta jäljen lopussa, jolloin veren haju ei tartu niin hyvin. Aika nopeasti Viivi kuitenkin löysi jäljen uudelleen ja löysi myös peuransorkankin.

Ensimmäiseen kertaan verrattuna Viivi oli paljon enemmän innoissaan nyt sorkasta ja otti sen heti suuhunsa sorkan löydettyään. Viivi olikin ylpeä saaliistaan ja rupesi kanniskelemaan sitä ympäriinsä. Jälki meni hyvin ja Viivi ainakin nautti jäljestämisestä tälläkin kertaa!

ps. Lue meidän ekasta jäljestys kerrasta lisää täältä!

-Laura

Hyvää suomenhevostenpäivää!

"Siinä sinä olet

katsot minua lyhyesti

teit jo arviosi

näit jo kaikki virheeni

minun on turha esittää sinulle mitään 

Olen sinulle avoin kirja

täynnä rumuutta, pahuutta ja ristiriitaisuutta

silti näet että tahdon hyvää ja yritän

tiedät ettet itsekään ole täydellinen

vaikka silti aina parempi kuin minä koskaan

vahva, järkähtämätön, anteeksiantava. 

Näetkö minussa jotain tuttua, jotain samaa

Näetkö meissä sukujemme vuosikymmeniä jatkuneen yhteistyön, Suomen rakentamisen? 

Hyväksyt minut tälläisenä, otat ystäväksesi

Enkä minä voisi koskaan toivoa enempää"

- Viivi Huuskonen 

Suomenhevonen paras hevonen. Hyvää suomenhevostenpäivää kaikille! ♥