Kesäkuun alussa koitti pitkään odotettu hetki kun oli kevätjuhla. Siitä sitten päästiin kesäloman viettoon ja eläimet saisivat nauttia meidän seurasta kaikki päivät.
Lauran kanssa käytiin auttamassa mummuamme, joka oli jäänyt hoitamaan setämme koiraa. Yritettiin purkaa sen energiaa juoksuttamalla ja uittamalla. Aika hyvin onnistuttiinkin vaikka tuntui, että loppujen lopuksi me oltiin enemmän väsyneitä, kuin koira. Viivi ei päässyt mukaan, kun nämä koirat eivät ole koskaan kohdanneet ja totuttaminen kannattaa tehdä molempien isäntäväen ollessa paikalla. Raukka oli vähän mustasukkainen kun tultiin takaisin ja haistiin vieraalle koiralle.
Päästin viime hetkellä mukaan vielä MEJÄ-koulutukseenkin. Siitä voi lukea erillisen postauksensa täältä.
Viivin kanssa ollaan tänä kesänä ehditty jo käymään läheisellä kesäkioskilla. Saatiin tehtyä noin 6 kilometrin kävelylenkki ja samalla poikettiin kioskilla syömässä jäätelöt. Viiville paikka oli jo tuttu kun tehtiin samanlainen lenkki viime vuonna. Vähän meitä ihmisiä epäilytti miten Viivi käyttäytyisi, mutta neiti oli kerrankin edukseen. Se antoi kaikkien ihmisten olla rauhassa omissa oloissaan ja odotteli kiltisti, kun me syötiin jäätelöitä. Tosin Viivi ei tajunnut mikä idea kesken lenkin oli vain istuskella, varsinkaan kun se ei saanut syötävää. Koko reissun aikana Viivi haukkui vain kerran, kun ohi lenkkeilevät koirat pääsivät yllättämään. Mun ja Lauran keskittyminen oli siinä tilanteessa ehkä liikaa jäätelössä, mutta yritetään tästä lähin muistaa tarkkailla enemmän ympäristöä.
Pian päästiinkin juhannuksen viettoon. Siitäkin on erillinen postaus, joka on luettavissa tätä painamalla.
 |
| Kukkaispoika Vili ♥ |
Yhtenä päivänä tein pienen kukkaseppeleen ja Vili raukan pomppiessa paikalle se joutui meidän uhriksi. Vili meni makoilemaan nurmikolle niin pistin sen päähän seppeleen ja Laura otti kuvia. Meillä on kehittymässä oikea supervalokuvamalli, koska Vili osasi poseerata oikein kunnolla. Seppele tuntui vähän inhottavalta, mutta ihme kyllä Vili antoi sen olla. Saatiin oikein söpöjä kukkaiskuvia, vähän liian tyttömäisiä ehkä Vilin mielestä.
Hevosille on saatu niitettyä ruohoa läheiseltä pellolta ja ne ovat päässeet siitä nauttimaan. Jossain aikaisemmissa postauksissa muistaisin maininneeni, että Simo ja Uuno olisivat päässeet nauttimaan laidun elämästä. Ikävä kyllä veljekset joutuivat palaamaan tavalliseen tarhaan, jotta laitumen ruoho kasvaisi. Eilen tehtiin heiniä hevosille. Huolestuttavan vähän niitä saatiin tehtyä ajatellen että meillä on koko pitkä talvi edessä ja kahdeksan nälkäistä turpaa ruokittavana. Joten toiset heinätalkoot on luvassa. Muutenkin heinien kannalta tämä vuosi on ollut huolestuttava, kun se ei tunnu missään kasvavan, joka tarkoittaa sitä että sitä ei mistään pysty ostamaankaan.
Tässä nyt suurinpiirteinen katsaus meidän kesästä tähän asti, mutta onneksi sitä on vielä paljon jäljellä!
-Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti